1. Kun sairastut viikon flunssaan

Tilanne on: olet noin viikon pois pelistä, jaksat lukea sähköposteja, mutta et tehdä täyttä työpäivää.

Miten toimia käytännössä:

  • Arvioi rehellisesti: pystytkö tekemään laskutettavaa työtä vai et.
  • Jos olet käytännössä työkyvytön, kyse on sairausjaksosta, ei “vain hiljaisemmasta viikosta”. Työkyvyttömyyteen tarvitaan lääkärintodistus.
  • Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa omavastuuajan jälkeen, toisesta sairastamispäivästä, ja perustuu YEL-työtuloon. Lyhyessä flunssassa:
    • usein et saa käytännössä kovin suurta korvausta
    • hakeminen voi silti olla perusteltua, jos työtulo on järkevällä tasolla.
💡
 Jos flunssa kestää vain 3–5 päivää ja YEL-työtulo on hyvin matala, etuus voi jäädä nimelliseksi.
Jos sairastat viikon tai yli ja YEL-työtulo on realistinen, sairauspäivärahan hakeminen on useimmiten järkevää.

Mitä tämä opettaa YEL:stä?
Jos et “vaivaudu” hakemaan päivärahaa viikon flunssassa, koska korvaus on liian pieni, se on suora signaali siitä, että YEL-työtulo on todennäköisesti alimitoitettu.


2. Kun joudut leikkaukseen ja olet pois töistä 3 kuukautta

Tilanne on: leikkaus tai vakavampi sairaus, et pysty tekemään työtä kolmeen kuukauteen.

Miten toimia käytännössä:

  • Hakeudu hoitoon, hanki lääkärintodistus työkyvyttömyydestä koko arvioidulle ajalle.
  • Hae Kelasta sairauspäivärahaa heti, kun työkyvyttömyys alkaa.
  • Seuraa, kuinka pitkään päivärahaa maksetaan ja milloin Kela alkaa puhua mahdollisesta kuntoutuksesta / työkyvyttömyyseläkkeestä.
  • Tarkista myös:
    • onko sinulla yksityisiä vakuutuksia (päivärahavakuutus, työkyvyttömyysvakuutus)
    • miten yrityksen kulut selviävät tauon yli (vuokrat, ohjelmistot, leasingit).
💡
Jos YEL-työtulo on 12 000 €/v, sairauspäiväraha jää usein hyvin matalaksi eikä kata normaalia elämistä.
Jos YEL-työtulo on 30 000–40 000 €/v, sairauspäiväraha on jo merkittävä osa normaalituloista.

Mitä tämä opettaa YEL:stä?
Pitkä sairausjakso on juuri se tilanne, johon YEL:n pitäisi oikeasti kantaa. Jos kolme kuukautta ilman liikevaihtoa kaataa koko henkilökohtaisen talouden, YEL-työtulo ja oma puskuriraha ovat todennäköisesti liian pieniä.


3. Kun yritystoiminta ei vedä ja teet tappiota etkä pysty elättämään itseäsi

Tilanne on: liikevaihto hiipuu, kulut juoksevat, nettotulosi eivät riitä elämiseen.

Miten toimia käytännössä:

  • Tee rehellinen analyysi: onko kyse tilapäisestä notkahduksesta vai siitä, että liiketoimintamalli ei kanna.
  • Jos näyttää siltä, ettei toiminta elätä sinua kohtuullisella työmäärällä:
    • ota yhteys TE-toimistoon ja selvitä, milloin sinut katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi ja milloin “työttömäksi työnhakijaksi”
    • arvioi, pitäisikö yritystoiminta lopettaa tai muuttaa sivutoimiseksi.
  • Työttömyysturvan taso ja oikeus ansiosidonnaiseen riippuvat YEL-työtulosta ja työttömyyskassan jäsenyydestä.
💡
Jos YEL-työtulosi on ollut pitkään minimissä, ansiosidonnainen jää matalaksi tai sitä ei ole lainkaan.
Jos YEL-työtulo on ollut esimerkiksi 25 000–30 000 €/v ja kuulut kassaan, työttömyysturva on jo selvästi parempi kuin pelkkä perusetuus.

Mitä tämä opettaa YEL:stä?
Kun yritystoiminta sakkaa, YEL-työtulo käytännössä määrittää, onko sinulla minkäänlaista ansiosidonnaista turvaa vai et. “Minimi-YEL” näkyy tässä kohtaa erityisen raskaasti.


4. Kun läheisen kriisitilanne pakottaa pitämään kuukauden työttömän jakson

Tilanne on: läheiselle sattuu vakava kriisi (sairaus, onnettomuus tms.) ja joudut irrottautumaan töistä noin kuukaudeksi hoitaaksesi asioita.

Miten toimia käytännössä:

  • Tunnista, että tämä on käytännössä palkatonta vapaata itsellesi. Yrittäjällä ei ole automaattista “läheisen hoitovapaata” samalla tavalla kuin palkansaajalla.
  • Mahdollisuuksia voi kuitenkin olla:
    • erityishoitoraha tai muu Kelan etuus, jos kyse on esimerkiksi lapsen sairaudesta ja hoidosta
    • omaishoidon tuki, jos tilanne jatkuu pidempään ja täyttää kunnan kriteerit.
  • Työttömyysturvaa ei yleensä saada, jos yritystoiminta “on olemassa”, etkä ole työmarkkinoiden käytettävissä, vaan hoidat läheistä.
💡
Kuukauden tuloton jakso tarkoittaa helposti 1–2 kuukauden normaalikulujen kattamista säästöillä. Jos puskuria ei ole ja YEL on pieni, yrittäjä jää helposti täysin ilman tuloja tällaisessa tilanteessa.

Mitä tämä opettaa YEL:stä?
YEL ei suojaa kaikkia elämän kriisejä, mutta realistinen YEL-työtulo + henkilökohtainen puskurirahasto antaa liikkumavaraa. Minimi-YEL + ei puskuria = olet täysin oman taloutesi varassa heti, kun et voi laskuttaa.


5. Minimi-YEL vs. 40 000 € YEL – eläkearvio karkeasti

Tilanne on: pohdit, miten iso ero eläkkeeseen tulee, jos pidät YEL:n minimissä verrattuna esimerkiksi 40 000 €:n työtuloon.

Miten toimia käytännössä:

  • Käytä eläkeyhtiöiden laskureita tai esim. työeläke.fi laskuria
  • Alla karkea ajatus siitä, mitä mittaluokkaa erot voivat olla.

Ajatellaan, yrittäjänä kahdella eri työtulolla.
Olet 37-vuotias, vakuutat itsesi 30 vuoden ajaksi ja jäät eläkkeelle 67-vuotiaana.
Nykyinen eläkekertymäsi on 400€ / kk.

Vaihtoehto A: YEL-työtulo noin minimitasolla, esim. 12 000 €/v
Vaihtoehto B: YEL-työtulo 40 000 €/v

💡
A: noin 800 €/kk
B: noin 1 700 €/kk

Tarkat määrät riippuvat karttumisprosentista, iästä, indeksikehityksestä ja uran pituudesta, mutta mittaluokkaero on merkittävä.

Mitä tämä opettaa YEL:stä?
Minimi-YEL ei ole “vain säästö nyt”, vaan myös päätös siitä, että tulevaisuuden eläke on hyvin matala. Noin 40 000 €:n työtulo ei tee eläkkeestä luksusta, mutta nostaa sen tasolle, jossa sinun ei tarvitse täysin elää säästöjen tai puolison tulojen varassa.

Näin YEL vaikuttaa yrittäjän turvaan – viisi esimerkkitilannetta

Käytännön toimia muutamissa yrittäjiä askarruttavissa tilanteissa ja YEL-tulon vaikutuksien arviointia työeläkkeeseen.