Yrittäjän sosiaaliturva on järjestelmä, joka turvaa yrittäjän toimeentuloa sairauden, vanhemmuuden, työttömyyden ja vanhuuden aikana. Yrittäjän sosiaaliturva perustuu ennen kaikkea YEL-työtuloon. Lisäksi siihen vaikuttavat asuminen Suomessa, mahdollinen työskentely ulkomailla sekä se, miten yrittäjä muuten vakuuttaa itsensä.

Tässä kirjoituksessa kuvataan, mistä yrittäjän sosiaaliturva koostuu, mitä YEL-työtulo oikeasti tarkoittaa ja mitä käytännössä kannattaa varmistaa.

1. YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta

YEL-vakuutus on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus. YEL on järjestelmä, jolla turvataan yrittäjän eläke, mutta samalla myös lähes koko muu lakisääteinen sosiaaliturva.

YEL-työtulo on arvio yrittäjän omasta työpanoksesta rahassa. YEL-työtulo ei ole yrityksestä nostettu palkka, ei yrityksen liikevaihto eikä tulos. YEL-työtulo on se määrä, jonka ulkopuolinen työnantaja kohtuudella maksaisi vastaavasta työstä.

Kokeile työeläke.fi laskuria YEL-tulon määrittämiseen

Lisäksi YEL-työtuloon sidotaan yrittäjän muut etuudet. YEL-työtulon perusteella lasketaan esimerkiksi:

• sairauspäivärahat
• vanhempainpäivärahat
• työttömyysturvan taso (kun yrittäjä kuuluu työttömyyskassaan)
• tuleva työeläke.

Vuodesta 2023 alkaen eläkeyhtiöillä on velvollisuus tarkistaa, että YEL-työtulot vastaavat todellista työpanosta. Tämä tarkoittaa, että alimitoitettuja työtuloja tarkennetaan vähitellen – mutta ei korjata takautuvasti. Käytännössä yrittäjän ei enää kannata ajatella YEL:iä “vain minimiksi”, koska se näkyy suoraan sosiaaliturvassa.

2. Asutko Suomessa? Silloin myös asumisperusteinen turva tulee mukaan

Suomen sosiaaliturva perustuu kahteen pääperiaatteeseen: asumiseen ja työskentelyyn. Asumisperusteinen sosiaaliturva tarkoittaa järjestelmää, jossa Suomessa vakinaisesti asuvalla on oikeus Kelan etuuksiin.

Suomessa vakinaisesti asuva henkilö on yleensä sairausvakuutettu syntymästään lähtien. Tällöin hän kuuluu Kelan korvausten ja monien muiden etuuksien piiriin.

Lisäksi myös Suomessa työskentelevä voi tulla Suomessa sairausvakuutetuksi, jos työansio yltää tiettyyn vähimmäistasoon. Vuonna 2026 raja on vähintään 930 euroa kuukaudessa.

Tämä raja koskee erityisesti tilanteita, joissa henkilö tulee Suomeen töihin ulkomailta, mutta sama peruslogiikka kertoo hyvin, miten työn määrä kytkeytyy sosiaaliturvaan: ilman riittävää ansiotuloa etuudet jäävät heikoiksi tai niitä ei synny lainkaan.

3. YEL-työtulo ja päivärahat – mitä yrittäjä oikeasti saa?

Sairauspäiväraha on etuus, joka korvaa osan ansionmenetyksestä sairauden aikana. Yrittäjällä sairauspäivärahan perusteena on YEL-työtulo. Mitä korkeammaksi työtulo on määritelty, sitä parempi on päivärahan taso.

Lue myös Näin YEL vaikuttaa yrittäjän turvaan - viisi esimerkkitilannetta.

Sama periaate koskee myös vanhempainpäivärahoja. Kun yrittäjä jää vanhempainvapaalle, Kela katsoo YEL-työtulon ja laskee etuuden sen pohjalta.

Tämän vuoksi YEL-työtuloa ei kannata mitoittaa vain “veroedun” tai minimimaksujen perusteella. Liian pieni työtulo tekee sosiaaliturvasta käytännössä nimellisen.

HUOM! Kela laskee mukaan kaikki ansiotulot. Jos esimerkiksi teet sivutoimisesti töitä myös verokortin kautta, nämä lasketaan mukaan etuuksien perusteeksi.

4. Työttömyysturva yrittäjälle

Yrittäjän työttömyysturva on järjestelmä, joka turvaa yrittäjän toimeentuloa, jos yritystoiminta päättyy tai työllistäminen päättyy olennaisesti. Yrittäjä voi kuulua yrittäjien työttömyyskassaan, jos YEL-työtulo on riittävän suuri ja muut ehdot täyttyvät.

Työttömyyspäivärahan taso perustuu tällöinkin YEL-työtuloon. Peruslogiikka on sama kuin sairauspäivärahassa ja vanhempainpäivärahoissa: matala YEL-työtulo tarkoittaa matalaa työttömyysturvaa.

Ilman YEL-vakuutusta ja työttömyyskassan jäsenyyttä yrittäjä voi jäädä kokonaan ansiosidonnaisen ulkopuolelle ja olla oikeutettu vain perustasoon tai ei edes siihen, jos ehdot eivät täyty.

5. Sairausvakuutusmaksut ja yrittäjän rooli

Sairausvakuutusmaksu on osa järjestelmää, jolla rahoitetaan sairauspäivärahoja ja Kelan etuuksia. Yrittäjän kohdalla sairausvakuutusmaksu määräytyy eri tavalla kuin palkansaajalla.

Yrittäjän sairausvakuutusmaksu sidotaan YEL-työtuloon ja verotettavaan ansiotuloon. Lisäksi YEL-yrittäjällä on erillinen päivärahamaksun korotus, jolla rahoitetaan juuri yrittäjien päivärahaoikeuksia.

Tarkat prosentit muuttuvat vuosittain, mutta kokonaiskuva on sama: mitä enemmän turvaa halutaan, sitä enemmän järjestelmään maksetaan.

Käytännössä osa maksuista tulee automaattisesti yrittäjän palkasta ennakonpidätyksen yhteydessä ja loput huomioidaan lopullisessa verotuksessa ansiotulojen ja YEL-työtulon perusteella. Kun yrittäjä nostaa palkkaa omasta osakeyhtiöstään, mitään erillistä “sava-laskua” ei tarvitse maksaa, kunhan verokortin tiedot ovat oikein. YEL-lasku kattaa vain eläkevakuutusmaksun, ei sairausvakuutusmaksuja.

6. Ulkomailla työskentelevä yrittäjä – missä maassa olet vakuutettu?

Yrittäjän sosiaaliturva on myös järjestelmä, joka määräytyy sen mukaan, missä maassa yrittäjä asuu ja työskentelee. EU- ja ETA-maissa periaate on, että yrittäjä on vakuutettu lähtökohtaisesti vain yhdessä maassa kerrallaan.

Jos yrittäjä työskentelee useassa maassa tai tekee etätyötä ulkomailta, sosiaaliturvan maa määräytyy EU-sääntöjen mukaan. Yleensä ratkaisevaa on:

• missä maassa yrittäjä asuu
• missä maassa yritystoiminta pääasiallisesti tapahtuu
• minkä maan viranomainen on antanut sosiaaliturvatodistuksen (esimerkiksi A1-todistus).

Yrittäjän kannattaa selvittää sosiaaliturvan maa hyvissä ajoin ennen pidempää ulkomaanjaksoa, jotta maksut menevät oikeaan maahan eikä päällekkäisiä vakuuttamisia synny.

7. Lakisääteinen vs. vapaaehtoinen turva – mitä kannattaa täydentää?

Lakisääteinen sosiaaliturva on minimitaso. Se on järjestelmä, joka antaa perusturvan, mutta ei välttämättä riitä ylläpitämään yrittäjän normaalia tulotasoa pidemmissä sairaus- tai työttömyysjaksoissa.

Yrittäjän kannalta keskeisiä vapaaehtoisia turvia ovat esimerkiksi:

• yksityiset sairaus- ja tapaturmavakuutukset
• yrittäjän oma työkyvyttömyysvakuutus
• vapaaehtoiset eläkevakuutukset
• henkivakuutus perheen turvaksi.

Nämä täydentävät YEL-pohjaista turvaa. Käytännössä järkevästi mitoitettu YEL-työtulo + harkittuja yksityisiä vakuutuksia antaa huomattavasti paremman turvatason kuin pelkkä lakisääteinen minimi.

8. Mitä yrittäjän kannattaa käytännössä tehdä?

Yrittäjän sosiaaliturva on kokonaisuus, joka muodostuu päätöksistä YEL-työtulosta, asumisesta, työskentelymaasta ja vapaaehtoisista vakuutuksista. Käytännössä kannattaa:

1. Tarkistaa YEL-työtulo kriittisesti.
   Onko työtulo oikeasti lähellä sitä, mitä sinulle maksettaisiin palkansaajana vastaavasta työstä?
2. Arvioida riskitilanteet realistisesti.
   Kuinka monta kuukautta pärjäisit, jos tulot katkeavat kokonaan? Mitä jos olet 3–6 kuukautta pois töistä sairauden takia?
3. Huomioida perheen tilanne.
   Onko puoliso tai lapset taloudellisesti riippuvaisia yrittäjän tuloista? Jos on, minimitaso harvoin riittää.
4. Selvittää ulkomaanjaksojen vaikutus ajoissa.
   Jos teet töitä useammassa maassa, varmista etukäteen, missä maassa sinut katsotaan sosiaaliturvan näkökulmasta vakuutetuksi.

Yhteenveto: Yrittäjän sosiaaliturva ei ole “lisäpalikka” – se on osa yritystoimintaa

Yrittäjän sosiaaliturva on järjestelmä, joka vaikuttaa jokaiseen elämäntilanteeseen: sairastumiseen, vanhemmuuteen, työttömyyteen ja eläkkeelle siirtymiseen. Se ei ole pelkkä pakollinen kulu, vaan olennainen osa yrittäjän riskienhallintaa.

Kun YEL-työtulo on realistinen ja kokonaisuus (Kela, YEL, työttömyyskassa ja vapaaehtoiset vakuutukset) mietitty yhteen, yrittäjä ei ole täysin tulojen varassa, jos jokin menee pieleen.